Sekä vuonna 2012 että 2013 kauden pääkisa oli Tukholman maraton, joten kisaa edeltäneitä viittä kuukautta on helppo vertailla keskenään. Tänä vuonna tosiaan juoksin ensimmäistä kertaa juoksuohjelman mukaisesti, tavoitteena saada kropasta tehot irti ja varmistaa tekemisen nousujohteisuus.

Kokonaismäärät

Verrataan ensin kokonaisliikuntamääriä (Huom. liikunta = merkitty HeiaHeiaan!, ei kaikki mitä hh!:an voi merkitä) 1.1.-2.6.: Vuonna 2012 333,1h ja 1240,7 juoksukilometriä. Vuonna 2013 245,15h ja 1305,2 juoksukilometriä.

Kokonaismäärissä suurin tekijä juoksun ohella on salibandy ja sähly (eri laji, suokaa anteeksi tarpeeni erottaa nuo) ja tämän vuoden alussa menetimme pääasialliselta harjoituskentältäni toisen maton, joka jarrutti lajitreenaamista huomattavasti (ja näkyi kyllä kentälläkin). Lisäksi pilli tuli ripustettua ainakin toistaiseksi naulaan vuodenvaihteen tienoilla. Vaikka rasitus tuomaroidessa ei juuri päätä huimannut, olivat tunnit pitkiä. Vaikka juoksukilometrejä kertyikin enemmän, niin juoksuvauhdit nousivat, hieman karrikoiden, 10-12 km/h:sta 14-15 km/h:een, joten tuntimäärissä jäätiin jälleen vuoden 2012 luvuista.

Yksi merkittävä ero vuosien välillä on sekin, että vaikka lepopäivien määrä (30 ja 34) ei juurikaan kasvanut, niin eri vaivoista johtuvien sairaspäivien määrä näistä luvuista tippui 20:stä yhteen ainoaan. Ensimmäisenä se kertoo siitä, miten hyvä tuuri on ollut vammojen välttämisessä, mutta toki myös siitä, että liikuntamäärät eivät ole olleet kropalle mitenkään liikaa.

Juoksuharjoittelu

Peruskestävyysalueella tapahtuvan treenaamisen vertailu on sinänsä hieman hölmä, koska pohjakunto luodaan jo syyskuusta lähtien, mutta koska vuonna 2012 juokseminen tapahtui lähinnä tällä alueella, niin otetaan sekin tähän.

​

Sinänsä tuossa viime vuoden tekemisessä ei ole mitään vikaa, mutta nousujohteisuus puuttuu. Ja huhtikuussa on juostu aivan liian vähän, kun kisaan on reilu kuukausi. Tämän vuoden alussa oli harjoitusohjelman ohessa vielä pk-kausi käynnissä, ennen tehojen todellista nostoa.

>​

Vauhti- ja maksimikestävyysalueella tehdyssä treenissä on sitten tehty se muutos, joka teki loppuaikaan 13 minuutin loven. Nuorempana kun tuota vk-aluetta tuli rassattua melkein joka lenkillä, niin siitä jäi näköjään pitkäksi aikaa peikko, ettei sitä saisi tehdä, kun kaikki kieltää. Samalla on kyllä pk:nkin tehot nousseet liian korkeiksi, kun jotenkin ittensä on pitänyt saada siellä lenkillä viihtymään. Joskus tämän vuoden alussa vasta tajusin ensimmäisen kerran juosseeni ihan oikeasti vain 1-2 vk-treeniä kuukaudessa! Lisäksi pitkät vedot ja kovat tasavauhtiset (kaikki on mulle tasavauhtista paitsi intervallit, mutta käytetään nyt sitä sitten, kun muutkin) lenkit loistavat poissaolollaan. Lähes kaikki on 800m:n Yassoja. Huomasinpa sellaisenkin hauskan seikan, ettei vuoden 2012 Tukholmaa ole noissa luvuissa, sillä merkintähän on edelleen lajissa vesijuoksu... hups. Olen kirjanpidollisista syistä nuo pk-treenit erotellut lenkkeilyn alle, kun vk/mk ovat juoksua. Mainittakoon vielä, että jos juoksin esim. ensin 15 km kevyttä ja jatkoin suoraan kisavauhdin lenkkiin, niin alkuosa merkittiin lenkkeilyksi ja jälkimmäinen juoksuksi.

Yhteenvetona voisi todeta, että omaa tekemistä pitäisi seurata enemmän selkeiden tavoitteellisten treenijaksojen välillä kokonaisuuksina eikä vain tuijotella yksittäisten lenkkien aikaeroja. Enemmän kuin Holménin treeniohjelman seuraamisesta hyödyin juuri tästä analyysistä, jonka olin päässäni jo muotoillut pääosin, mutta nyt keskityin vielä ajan kanssa. Nuo hh!:n kuvaajat ovat kyllä käteviä, kun ei tarvitse itse ruveta tässä vaiheessa viemään treenipäiväkirjoja exceliin ja kirjoittelemaan tarvittavia skriptejä. Vk-treeni on vielä vähän aikaa jäissä, mutta pitää nyt sitä alkaa seurata, että tulee joka viikko vierailtua, muttei liian usein.